Ratkaisuja

Keskeisimmät rakenteelliset energiatehokkuuteen ja talon kuivana pysymiseen vaikuttavat tekijät ovat

  • talon muoto
    • 'Kenkälaatikko' ja 'kuutio' ovat kustannus- ja energiatehokkaita rakennuksen muotoja. Näissä muodoissa nurkkien määrä on pienin ja sisätilavuus suhteessa ulkoseinien pinta-alaan on suurin.
    • Talo2020 on muodoltaan pulpettikattoinen kenkälaatikko. Pulpettikaton räystäslinja yltää vallitsevien tuulten suunnalta - länteen ja etelään - kolme metriä harkkoseinälinjan ulkopuolelle. Pitkillä räystäillä suojataan taloa kosteuskuormalta sekä optimoidaan auringon lämpösäteilyn vaikutuksia vuodenaikojen kierron mukaan. Itään ja pohjoiseen räystäslinjan ylitys on pienempi.
    • Räystäiden ja terassien mitoitus on tehty niin, että viilemäpinä vuodenaikoina aurinko yltää lämmittämään rakennusta. Kesäkuukausina, auringon ollessa korkeammalla, rakenteiden varjostukset vähentävät talon ylilämpenemisriskiä.  
    • Talon ulkonäköä elävöitetään polveilevilla parveketerasseilla, sekä pystysuuntaisella 45x120 mm rautavihtrillikäsitellyllä puusäleiköillä joka kiertää talon joka seinustaa räystäslinjan tutumassa. Terassi ja säleikkö vaikuttavat talon varjostukseen kesäkaudella, sekä pienentävät tuuli- ja sadekuormaa talon runkoon ympäri vuoden.     
  • runkoratkaisut ja -materiaalit
    • Alapohja. Talon alapohjan kuivana pysyminen on varmistettu louhintapinnnan kuperalla muodolla, salaojituksilla, sekä yli metrin paksuisella kerroksella 16-32mm pestyllä kapilaarikatkosepeliä. Kapilaarisepelin päällä on 3 x 100 mm styroksia ja tämän päällä lattiavalu teräksineen ja lattialämmitysputkistoineen. Talon alapohjan sepelin sisällä kiertää kahdeksikon muotoinen radonputkitus. Harkkoseinien ja lattian liittymäkohdassa, sekä kaikissa alapinnan läpivienneissä on radonkatkot.
    • Seinät. Talo2020:n runko on rakennettu Lammi Kivitalojen LL500 lämpöharkoista. 500 mm paksun harkkoseinän hallittu ilmanpitävyys, hyvä eristävyys, rakenteen vahvuus ja elinkaaritehokkuus olivat keskeisiä valintakriteereitä. Selkeän muotoisessa harkkotalossa kylmäsillat / mahdolliset ilmanvuotokohdat on myös helpoin eliminoida. 
      • Väärin toteuteussa betonirakenteessa kapliaarinen kosteus voi nousta jopa kymmenen metriä - siis pientalossa sokkelista räystäskorkeuteen asti. Kosteus betonirakenteissa heikentää rakennuksen energiatehokkuutta. Kosteat betonirakenteet voivat mahdollistaa sisäilman pilaavien mikrobikasvustojen synnyn. Betonivaluharkkoseinässä sokkelin ja alapohjan kapilaarikatko betonirunkoisiin seinärakenteisiin tuleekin suunnitella hyvin ja totetuttaa tarkasti suunnitelman mukaan.
    • Välipohja. Talo2020 välipohja on toteutettu ontelolaatoilla. Ontelolaattojen tuuletusreikien toimivuus varmistettiin ennen alakerran kattojen alaslaskutöitä. 
    • Yläpohja. Kerrokset alhaalta ylös: katon pintamateriaali, koolaus, höyrynsulkumuovi, 120 mm alumiinipintainen SPU levy, paksu kerros puhallusvillaa, tuulettuva ilmakerros, aluskate, konesaumattu peltikatto. 
    • Ikkunat. Talo2020 ikkunat ovat Domuksen ikkunoita, suurin osa kiinteitä A++ luokan energiaikkunoita. Kodinhoitohuoneessa ja saunassa on A+ luokan avattavat ikkunat.
    • Ilmavuodot. Energiatehokkaassa, sisäilmaterveellisessä talossa ilma vaihdetaan hallitusti ilmanvaihtojärjestelmällä.   Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi tulee minimoida jo sunnitteluvaiheessa - ja erityisesti rakentamisen aikana. Ilmanvuotoluku mitataan talon valmistuttua, mutta jo työmaavaiheessa ilmanvuotoluku oli tavoitteessaan, 0,5.
  • rakennuksen asemointi tontilla
    • Talon sijainnilla on merkitystä energia-tehokkuuteen ja erittäin suuri merkitys kosteuden hallintaan ja näihin liittyviin ratkaisuihin. Talo2020 sijaitsee kalliotontilla, mäen päällä.
    • Energianäkökanta.
      • Tuuli: Sijainti mäen päällä on ympäristöään tuulisempi, mikä hieman lisää energian kulutusta. Talo2020:n terasseja kiertävä laaja puusäleikkö on ensisijaisesti elävöittämässä talon ulkonäköä, mutta samalla säleikkö vähentää tuulen vaikutusta.  
      • Aurinko: Auringon säteily pääsee korkealla sijaitsevan, etelään kallistuvan pulpettikaton aurinkosähkö- ja lämpökeräimille lähes esteettömästi. Vastaavasti ikkunoiden, räystäiden ja terassien asemoinnilla on pyritty siihen, että kylminä vuodenaikoina auringon passiivista lämpöenergiaa voidaan hyödyntää. Kesällä varjostukset pienentävät ylikuumenemisen riskiä.
    • Kosteudenhallintankökanta.
      • Sade: Talossa on reilut, 3-metriset räystäät vallitsevien tuulteen suunnassa. Hulevedet poistetaan erillisellä järjestelmällä joten hulevedet eivät pääse maaperään ja sitä kautta tuomaan lisäkosteuskuormaa rakennukselle.
      • Maaperän kosteus: Talon perustusten louhinnassa talon alle jäävä kalliopinta muotoiltiin kuperaksi - kosteus ei siis valu talon alle, vaan päinvastoin. Kaikilla seinustoilla maanpinta on vähintään kolmen metrin matkalla kallellaan poispäin talosta, tai pintavesien valuminen taloon päin on estetty pihamuurilla. Niinikään talon salaojitukset ja sepelitäytöt toteutettiin parhaita käytäntöjä noudattaen ja 'varman päälle'.   

Rakenteelliset energia- ja sisäilman laatuun liittyvät ratkaisut tehdään jo suunnittelupöydällä - eli samassa vaiheessa jossa rakentamisen kustannuksista määräytyy 90%.

Talo2020 hankkeen keskeisenä ajatuksena on se, että suunnitteluvaiheessa tehdyillä arkkitehtuurisilla ja rakenteellisilla (passiivisilla) valinnoilla on suurin merkitys talon sisäilman terveellisyyteen, energiatehokkuuteen ja elinkaareen. 

Osa edellä mainituista passiivisista ratkaisuista ei tuo rakentamiseen lisäkustannuksia (esim. talon muoto ja sijoittelu tontilla). Osa ratkaisuista lisää talon suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia (esim. leveät räystäät, 'viimeisen päälle tehtävä' maanrakentaminen, energiatehokkaimmat rakennusmateriaalit). Pitkän elinkaaren omaavissa rakennuksissa hyvät (= rakentamisen aikana kalliilta tuntuvat) ratkaisut tulevat vuosikymmenten aikana - toivottavasti - osoittautumaan edullisiksi.